Suhteellista

Nokian matkapuhelinta markkinoiva yritys: Dna- matkapuhelinkauppa.

Asiakkuuden kehitysasteet:

Ensipuhelin 12 – 15-vuotiaat

Toinen, uudempi malli noin viiden vuoden välein

Asiakkuus kehittyy puhelinten myötä. Mitä hienompi ja heikempi puhelin, sitä useammin ostetaan uusi matkapuhelin. Arvioisin, että nykyinen 15-vuotias ostaa elämänsä aikana noin 12 matkapuhelinta malliston ja koon muuttuessa, käyttöiän loppuessa ja tekniikan jatkuvan kehityksen vuoksi. Toinen vaihtoehto on se, että matkapuhelimia ei enää ole olemassa sadan vuoden päästä, silloin voimme varmasti jo puhua kynän kokoisella laitteella. Dna-liikkeissä henkilökunta etsii asiakkaan kanssa juuri hänelle sopivilla ominaisuuksilla varustetun puhelimen ja auttaa tarvittaessa asetuksien laitossa valmiiksi. Vanhemmille ihimisille ollaan kohteliaampia ja avuliaampia, sillä nuorempien sukupolvien koetaan olevan tuotetietosempia.

Uusien asiakkaiden hankinta: Mietitään vanhojen ja nykyisten asiakkaiden perusteella, miten saada uusia asiakkaita. Nykyisiä asiakkaita analysoidaan. Markkinointi kohdistetaan sellaisille ihmisille, jotka ovat samankaltaisia kuin nykyiset asiakkaat. Uusien mahdollisten asiakkaiden asenteisiin pyritään vaikuttamaan, jotta he kokeilisivat uutta tuotetta helpommin. Asiakkaalle luodaan kyseisen tuotteen tarve. Myös tiedon välittäminen yrityksestä sekä tuotteesta on tarpeellista.

Kukaan yli 15-vuotias tuskin selviäisi, varsinkaan Suomessa, ilman matkapuhelinta. Aivan kuin tuulesta on muodostunut käsite, että matkapuhelin on elintärkeä. Ennen puhuttiin puhelinkopeissa tien varressa tai kotona enintään kahden metrin päässä puhelimesta, koska johto ei riittänyt pidemmälle. Nokia on siis onnistunut luomaan tarpeen tuotteeseen, jota ilman maailma pärjäsi muutama vuosi sitten aivan hyvin. Matkapuhelinten käyttöikä on muutama vuosi akun huonontumisen sekä uusien mallien tullessa markkinoille. Asiakaskunta on siis laaja: teinistä vaariin. Markkinat ovat loputtomat myös talouden kasvun myötä. Myös rahaa on alettu käyttää yhä enemmän omiin nautintoihin ja tarpeisiin.

Heijastuksia

Nokian sisäinen markkinointi on hyvää ja onnistunutta, sillä henkilöstö on motivoitunutta, he viihtyvät työssään ja he todella osaavat työnsä. Tämä tuo minulle hyvän mielen, saadessani miellyttävän myyntitilanteen ja myyntihenkilön ollessa positiivinen ja asiantunteva. Jos työntekijä on innostunut työstään, se näkyy myös asiakkaalle. Työntekijä on virkeä, innokas, täynnä ideoita ja iloinen. Työnsä osaavaa ei tarvitse kouluttaa niin perusteellisesti ja hän osaa kuunnella asiakasta ja palvella asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Nokian työntekijät ovat myös korkeasti koulutettuja, joten tietoa ja taitoa riittää.

Itse olin Nokialla töissä kahdeksan kuukautta, ja työntekijät olivat aina iloisia ja asiantuntevia. Poikkeuksia ja huonojakin päiviä tietenkin aina välillä löytyi. Kun asiakasta kuunnellaan, myös palvelu on hyvää ja rakentavaa. Asiakas tuntee itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi. Tyytyväiset asiakkaat tuovat hyvää mainetta puskaradion käynnistyttyä. Itse kerron ainakin läheisimmille ihmisille hyvästä palvelusta ja ostokokemuksesta. Asiakkaiden poistuttua liikkeestä tyytyväisinä, myös yrityksen myynti ja kilpailukyky paranee.

Kätevästi käsillä?

Markkinointikanava

Yrityksen valitsema, erilaisten yritysten muodostama ketju, jonka kautta tuote myydään markkinoille. Nokia on valinnut matkapuhelinten myyntiketjuun erilaisia kodinkoneliikkeitä sekä matkapuhelin ja –liittymäkauppoja, esim. Dna. Puhelinta markkinoidaan kauppojen nettisivuilla, lehdissä esiintyvin tarjouksin sekä katukuvassa näkyvin mainoksin.

Fyysinen jakelu

Nokian matkapuhelimet matkustavat tehtaasta tarkastukseen ja sitä kautta kauppoihin kuluttajan ulottuville. Myös jälleenmyyjät kuljettavat kauppaketjujen sisäisesti puhelimia liikkestä toiseen. Matkapuhelimia toimitetaan myös Nokian pääkonttoriin Saloon, missä on myymälä Nokian työntekijöille, jossa on mahdollisuus ostoksiin henkilökunta-alennuksin.

Sisäinen ja ulkoinen saatavuus

Sisäinen saatavuus riippuu tuotteiden tarjonnasta toimipaikan sisällä. Astuessa matkapuhelinliikkeeseen sisään, edessä on lasikaappi täynnä matkapuhelimia. Myös näyteikkunassa komeilee uutuusmalleja. Henkilökunta on asiantuntevaa ja palveluhenkistä. Kuitit ja tositteet ovat selkeitä. Liikkeet ovat varsin pieniä, ainakin kadun varsilla pienissä liiketiloissa olevat, joten lastenrattailla tai pyörätuolin kanssa sisälle on mahdotonta päästä. Leikkipaikalle ja ylimääräisille penkeille ei yleensä ole tilaa. Nämä ovat miinuksia sisäisessä saatavuudessa.

Ulkoisessa saatavuudessa pyritään yrityksen toimipaikan helppoon paikantamiseen ja löytämiseen. Tämä riippuu hyvin paljon yrityksen sijainnista. Nokian matkapuhelinten tapauksessa toimipaikka tarkoittaa esimerkiksi aikaisemmin mainitsemaani matkapuhelinliikettä Dna:ta. Dna-liikkeitä löytyy lähes joka kaupungista ja ne ovat näkyvällä ja hyvällä paikalla. Myös muut matkapuhelimia myyvät liikkeet löytävät hyvät myyntipaikat. Ulkoinen saatavuus on siis kunnossa Nokian matkapuhelinten suhteen.

Politikointia?

Hinnoittelupolitiikalla tarkoitetaan tietoisesti valittua hintatasoa suhteessa kilpaileviin tuotteisiin. Yrityksen omat tuotteet hinnoitellaan kalliimmaksi, halvemmaksi kuin kilpailijoiden samanlaiset tuotteet tai saman hintaisiksi kilpailijoiden kanssa. Perusvaihtoehtoja ovat

1. kermankuorinta- ja imagohinnoittelu (kallis)

Kermankuorintanimitys tuotelanseerauksen yhteydessä. Siinä pyyhitään ”kermat päältä” eli korkean hinnan asiakkaat ovat kermaa. Tätä menetelmää käytetään tuotteen tullessa markkinoille ja tutkiessa, kuinka kalliilla kuluttajat tuotetta ostavat tai kun tuotetta ei haluta olevan kaikille saatavilla (esim. Rolex-rannekello). Jos tuote myy, yritys saa nopeasti tuloja, jolloin tuotteen hintaa voidaan myöhemmin laskea. Nokia käyttää tätä mallia matkapuhelinhinnoittelussa. Uuden mallin tullessa myyntiin, hinta on korkea, mutta jo noin vuoden kuluessa saman puhelimen voi saada jo 25 % halvemmalla.

Imagohinnoittelulla luodaan laadukas kuva yrityksestä. Jos tuote on hintavampi, myös yrityksestä tulee usein myös laadukas ja luotettava kuva.

Kermankuorinta- tai imagohinnoittelu eivät minuun pure, sillä kukkaroni ei ole kovinkaan painava. En edes halua kuumimpia uutuuksia, vaan mieluummin odotan hetkisen, silloin sen saa jo hiukan halvemmalla. J

2. vakiohinnoittelu (keskihintainen)

Vakio- eli keskihinnoittelula pyritään pysyä keskihintatasolla kilpailijoihin nähden. Tällöin hinta ei ole suuri kilpailutekijä tai –etu. Jos tällä vaihtoehdolla haluaa menestyä, on käytettävä kilpailijoista poikkeavaa hintapolitiikkaa.

Keskihintatasolla liikkuminen tuo varmasti asiakkaita. Tämä malli sopii myös minulle, esimerkiksi vaatteiden tai silmälasiostoksien suhteen.

3. penetraatio- ja volyymihinnoittelu (halpa)

Penetraatiohinnoittelu on alhaisen hinnan asettamista tuotteelle, jolla on paljon kilpailijoita ja joka ei poikkea paljoa kilpailevista tuotteista. Tällä tavalla asiakkaat saadaan kokeilemaan tuotetta ja raivataan tilaa markkinoilla (esim. Pirkka, Rainbow). Tämä tapa tuo vähemmän voittoja, ja yritys voi myöhemmin nostaa hintoja, mutta tämä tulee olemaan vaikeaa, sillä asiakkaat tottuvat nopeasti tiettyyn hintatasoon ja hintojen noustessa yritys menettää asiakkaita.

Volyymihinnoittelu on matalan hinnan asettamista tuotteelle, jolloin tavoitellaan suuria myyntimääriä. Tässä vaihtoehdossa esimerkiksi valmistuskustannuksia vähennetään, jolloin tuote ei ole enää niin laadukas kuin kilpailijoiden tuotteet.

Tämä vaihtoehto uppoaa minuun eniten, riippuu tietenkini tuotteesta. Kaupassa katson aina esimerkiksi juuston kilohintaa ja sen mukaan ostan tuotteita. Myös edellä mainitsemani Pirkka ja Rainbow omaavat hyviä elintarvikkeita, esimerkiksi Rainbown kalapuikot ja Pirkan keksit.

Näin minuun osutaan

Markkinointiviestinnän neljä eri osa-aluetta ovat

• Mainonta
• Myyntityö
• Myynninedistäminen, SP
• Tiedotus- ja suhdetoiminta, PR

Tärkeimmät markkinoinnin osat ovat mainonta sekä henkilökohtainen myyntityö. Kaksi muuta täydentävät omalta osaltaan markkinoinnin kokonaisuutta.

Eri osa-alueet on kohdistettu eri ihmisryhmille. Myös tavoitteet ja keinot ovat erilaisia riippuen kohderyhmästä.

MAINONTA

Mainonnan kohteena ovat jälleenmyyjät sekä tuotteen ostajat eli käyttäjät. Mainonnan tavoitteena on tiedon antaminen, kiinnostuksen ja ostohalun herättäminen, asenteiden muokkaaminen sekä tietenkin myyminen. Keinoina toimivat mainonta esim. televisiossa, radiossa ja lehdissä eli mediamainonta. Myös suoramainonta sekä toimipaikkamainonta ovat mainonnan keinoja.

HENKILÖKOHTAINEN MYYNTITYÖ

Kohderyhmänä samat kuin mainonnassa. Tavoitteina auttaminen ja innostaminen myymään, tyytyväisyyden varmistaminen sekä tietenkin myyminen. Keinoja ovat asiakaskäynnit, toimipaikkamainonta sekä yleisimpänä keinona tuote-esittelyt.

MYYNNINEDISTÄMINEN eli SP (Sales Promotion)

Kohderyhmät ovat samat kuin edellisissä muodoissa. Tavoitteina myymään motivoiminen, mielikuvien luominen sekä ostamaan kannustaminen. Keinoina erilaiset asiakas
- ja myyntikilpailut, koulutus, messut sekä sponsorointi.

TIEDOTUS- JA SUHDETOIMINTA eli PR (Public Relations)

Kohderyhminä kaikki sidosryhmät, tiedotusvälineet, puolestapuhujat ja suosittelijat. Tavoitteina tiedottaminen, asenteiden muokkaaminen, positiivisen julkisuuden saaminen ja yrityskuvan vahvistaminen. Keinoina erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, tiedotteet, kutsut sekä lahjat ja lahjoitukset.

MITEN LIITTYVÄT MATKAPUHELIMEEN?

Mainonta on näkyvin osa matkapuhelimen markkinointia. Joka päivä näen televisiossa ja lehdissä mainoksia uusista malleista sekä Nokian omia puhelinmainoksia. Ne ovat yleensä englanniksi, mikä viestii kansainvälisyydestä: mainokset halutaan viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Radiosta en ole koskaan Nokian mainosta kuullut. Myös erilaiset kilpailut ovat mainosta Nokialle, jos palkintona on Nokian matkapuhelimia tai muita yrityksen tuotteita. Vuosina 1998-2002 Nokia onkin ollut hyvin aktiivinen mainostaja. Se on ollut noina vuosina eniten mainostaneiden yritysten listalla neljän parhaan joukossa. Myös kaksi puhelinmallia ylsi kolmena vuotena viiden mainostetuimman tuotemerkin joukkoon.

Mainokset ovat yllättäviä ja kiinnostavia. Niissä tuodaan kyseisen matkapuhelinmallin parhaat puolet hyvin esille ja mainokset ovat kansainvälisiä. Minulle ainakin nousee halu ostaa kyseinen puhelin mm. sen muotoilun takia. Myös ominaisuudet houkuttavat: mikäs sen mukavampaa kuin että samalla pienellä paketilla voi mm. puhua, ottaa kuvia, katsella elokuvia ja surffailla netissä!

Nokian matkapuhelimia mainostetaan myös silloin, kun puhelin- ja liittymäkaupat ilmoittavat tarjouksistaan esimerkiksi lehdissä. Tämä on ikään kuin ilmaista mainontaa Nokialle.

Henkilökohtaista mainontaa olen nähnyt hyvin vähän. Pari pöytää olen joskus jossain kauppakeskuksessa nähnyt, missä mainostetaan Nokiaa ja myydään matkapuhelimia sekä muita tarvikkeita, esim. puhelimen kuoria, akkuja, latureita, hands free- laitteita. Tämä myynnin muoto ei minua kamalasti sytytä ja sivuutan yleensä tämmöiset pöydät ja myyjät, sillä minua nolottaa mennä myyjän luokse, kuunnella hänen myyntipuheensa ja lähteä pois mitään ostamatta.

Muut markkinoinnin keinot eivät ole niin näkyvä osa markkinointia, joten niistä en oikein osaa mitään sanoa. Voi olla että niitä esiintyy paljonkin, mutta olen niin tyhmä, etten tajua kyseisiä viestejä. Ehkäpä ne näin jäävät alitajuntaani. :)

Tämä on minun: Nokian matkapuhelin

Avustavat osat

Muotoilu: Eri mallisia ja -kokoisia puhelimia. Muotoilu riippuu puhelimen ominaisuuksista, esim. onko kameraa jne.

Laatu: Huippuluokkaa, maailman parasta. Vanhemmat mallit kuitenkin luotettavampia ja kestävämpiä kuin uudemmat -> laadusta tingitty

Ominaisuudet: Eri malleissa eri ominaisuudet, joiden mukaan kuluttaja valitsee omansa. Esim. mustavalkoinen- tai värinäyttö, kamera, moniääniset soittoäänet, kaiutin, nauhuri, radio, mp3-soitin, minitietokone.

Pakkaus: Tässä tapauksessa ulkokuori. Vaihtelee mallin ja koon mukaan. Erivärisiä ja -kuvioisia. Esim. sininen etukuori ja vihreä takakuori.

Merkki: Nokia

MIELIKUVATUOTE

Asennus: Ei kaipaa asennusta, mutta asetukset ovat valmiina puhelimessa

Myyntipaikka: Elektroniikkaliikkeet, kodinkoneliikkeet, matkapuhelinmyymälät, operaattoriliikkeet (esim. Dna, Sonera)

Takuu: Yleisesti 1v takuu, riippuen valmistajasta.

Myynnin jälkeinen palvelu: Nokia- club, puhelinpalvelu, korjausliikkeet


ONKO TUOTE BRÄNDI?

Nokian matkapuhelin on brändi, sillä valmistavan yrityksen nimi ja merkki ovat samoja kuin tuotteen. Niissä on myös sama logo. Nokian brändi eli tuotemerkki luo luotettavan ja suomalaisuuden mielikuvan. Tämä ei ole pelkästään mielikuvaa vaan myös aivan totta. Nokian puhelimet ovat hintatasoltaan keskiluokkaa. Niitä saa mistä tahansa elektroniikkaliikkeestä, jos vain malleja on sillä hetkellä jäljellä.




Nokia on tyypillinen yritysmerkki. Kun yrityksellä on laadukas ja luotettava maine, myös yrityksen tuotteisiin kohdistuu enemmän odotuksia ja samoja mielikuvia. Brändi liittyy usein toimialaan. Merkin nähtyään kuluttaja yhdistää sen tietylle alalle. Nokian suhteen asia on hieman monimutkainen, sillä Nokia on kunta Suomessa. Se on myös kumisaapasmerkki, mutta logot kuitenkin eroavat toisistaan.

Segmentointistrategiat

Edellisessä tehtävässä valitsin tuotteekseni matkapuhelimen. Tässä tehtävässä päätin keskittyä maailman suurimpiin matkapuhelinvalmistajiin kuuluvan Nokian segmentointiin.

Nokian segmenttejä on pääasiassa neljä kappaletta:

1. nuoret
2. keski-ikäiset
3. keski-ikäiset ja vanhemmat liikemaailmassa elävät
4. vanhukset/eläkeläiset.

Nuorille markkinoidaan puhelimia, mikä sisältää erilaisia pelejä, videopuheluiden mahdollisuuden, moniääniset soittoäänet, elokuvan katsomisen ihanuuden, radion sekä mp3-ominaisuudet. Nämä kaikki eivät tietenkään yhteen puhelimeen sisälly. Nuoret on helppo saada kiinnostumaan kaikesta uudesta ja mahtavasta ja näin ollen he ovat täydellinen kohderyhmä erikoisten puhelinten segmenttiin.

Keski-ikäisille, etenkin liike-elämässä viihtyville on markkinoilla tarjolla mm. puhelin, joka on ikäänkuin kannettava tietokone, missä on myös kaiutinpuhelumahdollisuus. Bisnesmiehille sekä -naisille ja runsaasti tien päällä työtä tekeville on myös valittavana autovarusteita matkapuhelimen lisävarusteeksi, esimerkiksi GSP- paikannin ja handsfree. En kuitenkaan tarkoita, etteikö muihinkin segmentteihin kuuluvat voisi kyseisiä extra-ominaisuuksia itselleen hankkia.

Vanhuksille on olemassa matkapuhelimia, joissa on jo ostotilanteessa kaikki tarvittavat asetukset jne. valmiina puhelimessa. Näin iäkkäämmätkin saavat nopeasti apua jos tulee hätä omistaessaan matkapuhelimen. Tämä ryhmä ei välttämättä kaipaa monimutkaisia malleja vaan peruskapula käy loistavasti.





Nokian toisina segmentteinä toimivat

- akut, laturit ja pöytätelineet (normaalit ihmiset)

- autovarusteet, mm. handsfree, antennit, autolaturit ja

-telineet, mikrofonit (normaalit+liikemiehet, paljon autolla ajavat)

- datatuotteet, esim. GSP-paikannin, kaapelit, muistikortit (liikemiehet, paljon matkustelevat)

- kanto- ja suojalaukut, kuvatuotteet, värikuoret, viestituotteet esim. näppis, äänituotteet esim. kannettavat HF:t, musiikkilaitteet (normaalit ja hieman varakkaammat)


Segmentointistrategia?

Nokialla on käytössään selektiivinen strategia, eli yrityksellä on kohteena useita asiakasryhmiä, kuten nuoret, aikuiset, vanhukset, liikemiehet, autolla ajajat jne. Selektiivisessä strategiassa kullekin ryhmälle kehitetään omat tuotteet (tietokonepuhelin bisnesihmiselle pelipuhelin nuorille pelifriikeille) sekä omat markkinointitavat. Kaikkia ihmisiähän ei voida tavoittaa samalla tavalla.

Myös ostokäyttäytyminen vaikuttaa markkinointistrategioihin. Nuoremmat ovat äkkipikaisempia, trendien ja uusimpien mallien kimpussa, kun taas varttuneemmat harkitsevat tarpeitaan, puhelinmallia ja sen ominaisuuksia enemmän. Vanhukset eivät tiedä paljoa tekniikasta -> kysytään neuvoa ja valitaan hyvin yksinkertainen puhelin.

Arvioni perustuu kokemuksiini ja kuulemiini juttuihin. Myös Nokian tiloissa työskenteleminen antoi tietoa eri segmenteistä ja Nokian toimintatavoista (mitkä ovat tietysti salaisia ja minulla on vaitiolovelvollisuus).

Tällainen on Essi.

Olen 20-vuotias nainen, naimaton ja alkuperäinen lintuvaaralainen Espoosta. Asun kotona omakotitalossa. Perheeseeni kuuluu 3 isosiskoa ja pikkuveli, isä ja äiti sekä myös isä- ja äitipuolet. Olen myös triplatäti. Ison perheen vuoksi rahatilanne on aina ollut tiukka.

Kulutukseltani luokittelen itseni keskivertoiseksi, paitsi puhelinlaskun suhteen. Tämän takia valitsin tuotteekseni matkapuhelimen. Matkapuhelin, “kännykkä” mahtuu tietenkin mallista ja koosta riippuen melkein mihin vain ja on käsillä tarvittaessa. Nykypäivänä käyttökelpoisen ja toimivan puhelimen saa uutena jopa 20 eurolla, jolloin lähes jokaisella suomalaisella on puhelimeen varaa. Laskun maksaminen on kuitenkin asia erikseen. Itse puhun kännykkään noin tunnin päivässä, ja laskuni ovatkin sen mukaisia.

Matkapuhelin tyydyttää sosiaaliset tarpeeni. Joskus minuun iskee puheripuli, jolloin soitan (yleensä Hannalle) ja puhun, mitä sylki suuhun tuo. Matkapuhelimella voi myös nopeasti hälyttää apua, jos on tarpeen.


Matkapuhelimella tavoittaa kenet tahansa ja milloin tahansa, kunhan kenttä riittää ja puhelun vastaanottaja vastaa puheluun. Tämä on kätevää minulle, sillä en matkustele kovinkaan paljoa, edes Suomen rajojen sisäpuolella.

Ihka ensimmäinen matkapuhelimeni oli “halko”, iso Nokian puhelin. Seuraavaksi siirryin hieman pienempiin Nokian malleihin. Nykyään omistan Samsungin puhelimen tiputelleeni entistä puhelintani mm. liikkuvasta trukista betonilattialle ja tämän seurauksena puhelimen rikkoutuessa. Kohta varmaan on taas uuden puhelimen hankinta edessä uusien mallien tullessa markkinoille ja puhelimien ominaisuuksien muuttuessa ja kehittyessä. Niin, ja onhan siinä myös se trendipuoli. :)

Ympäristöstä ymmällään?

Valitsemani yritys on Leppävaaran raittitiellä sijaitseva parturikampaamo Salon Sedona.

Sen mikroympäristöön kuuluvat kysyntä ja markkinat, jotka juontuvat asiakkaiden määrästä eli palvelujen kysynnästä ja toisaalta myös markkinoista, esimerkiksi missä paikassa tarvitaan hiusalan ammattilaisia, missä riittää asiakkaita ja minne liikehuoneistoon olisi helppo “eksyä” kadulla kulkiessa. Markkinoihin vaikuttavat myös samalla alueella olevat muut saman alan liikkeet.

Salon Sedonan tavoittelemat markkinat ovat kuluttajamarkkinat. Kuluttajamarkkinoihin kuuluvat luonnolliset henkilöt sekä kotitaloudet. Yritykset eivät kuulu kampaamon markkinoihin, sillä yritykselle olisi vaikea mitään kampausta tehdä. Eri asia on sitten tietenkin yrityksen työntekijät, mutta yrityksen palkkalistoilla olevat ihmiset ovat luonnollisia yksilöitä tullessaan palveluja käyttämään. Yrityksen on keksittävä tuotteet ja palvelut, joilla on kysyntää ja jotka menestyvät markkinoilla, ottaen huomioon jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan, asiakkaiden vaatimukset ja muiden kampaamoiden vahvuudet.



Salon Sedonan yhteistyökumppaneita ovat hiustenhoitoalan eri tuotteiden valmistajat. Kampaamossa on luonnollisesti myynnissä erilaisia muotoilutuotteita, kuten vaahtoja, vahoja, kihartimia sekä muita muotoiluvälineitä. Tällöin kampaamo hankkii tuotteensa mm. Osikselta sekä Goldfinelta. Valikoima muuttuu tuotteiden menekin, sesonkien sekä yhteistyökumppaneiden tuotteiden kehityttyä.

Salon Sedonan asiakassegmenttiin kuuluvat kaiken ikäiset ihmiset, joilla vain on hiuksia päässä. Itse olen ollut asiakas siitä asti, kun vauvahiukseni lähtivät pois. Asiakassegmentin ollessa näin laaja, yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestykseen. Asiakaskuntaan kuuluvat osat voidaan saada kampaamon palvelujen pariin, kun vaikkapa perheen äiti käy ensimmäisen kerran kokeilemassa Salon Sedonan palveluja, mieltyy niihin ja tuo perheensäkin Salon Sedonan asiakkaiksi.

Salon Sedonan on seurattava makroympäristön muutoksia ja asetuksia. Kampaamon on noudatettava elinkeinolakeja ja kyseisen alan sääntöjä. Nämä vaikuttavat yritykseen joko heikentävästi tai vahvistavasti. Kampaamoa ylläpitäessä pitää ottaa huomioon mm. kuluttajasuoja-, kilpailu-, tavaramerkki- ja tuoteturvallisuuslait. Tulot ja menot on saatava tasapainoon ja jotta yritys olisi kannattava, tulojen tulisi olla menoja suuremmat. Salon Sedona ei ole kampaamopalveluiden halvimmasta päästä, mutta ei myöskään yllä kalliin parturikampaamoliikkeen hintoihin. Inflaation vallitessa yrityksen pyörittäminen kallistuu, joten myös hinnat nousevat ja näin ollen asiakkaat saattavat kaikota halvempien palvelujen pariin.

Ihmiset etsivät entistä enemmän piristystä ja muutosta elämäänsä. Mikä olisikaan virkistävämpää kuin uusi kampaus! Tämän johdosta Salon Sedonalla on loistavat mahdollisuudet menestykseen tulevienkin vuosien ajan. Maailman teknologinen kehitys ei vaikuta suurissa määrin kampaamoalaan, koska tällä alalla teknologia ei ole vallitseva tekijä. Teknologia voisi toki pian korvata itse kampaajat itsenäisesti toimivilla roboteilla, mutta itse en ainakaan pehkoani koneen käsiin antaisi.


Demografisen ympäristön näkökulmasta katsottuna Salon Sedonalla on hyvät markkinat. Vanhat ikäluokat jäävät pian eläkkeelle, jolloin vanhukset yleensä haluavat hemmotella itseään. Myös nuorilla tuntuu olevan kukkaro pullollaan.

Eri puolilla maapalloa vallitsevat erilaiset olosuhteet, joten myös hiukset ovat erityyppisiä ja reagoivat eri tavalla. Salon Sedona on kansainvälistynyt palkatessaan ulkomaalaisia työntekijöitä. He tietävät oman maansa ja hiustyyppinsä hoidosta ehkä suomalaisia enemmän. Tämä mahdollistaa tehokkaamman hoidon erilaisille hiuksille. Leppävaaraan ja sen lähialueelle myös muuttaa jatkuvasti ulkomaalaisia, jotka varmasti kaipaavat apua hiusten hoitamisessa ja leikkaamisessa.

Minä ja markkinointi

Missä tahansa kuljenkin, ympäristöni tulvii erilaisia markkinoinnin keinoja, jotka pyrkivät vaikuttamaan esimerkiksi ostopäätöksiini tai palveluihin, joita käytän. Joskus markkinointi on niin voimakasta ja tunkeilevaa, että se alkaa ahdistamaan tai lähes pakottaa tiettyyn toimintoon.

Yritän olla valitsematta tuotteita, joita markkinoidaan liikaa, sillä kyseiset tuotteet ja palvelut ovat myös yleensä hintavampia muihin samaan luokkaan kuuluviin verrattuna. Samaan aikaan kalliimmat tuotteet ovat kuitenkin usein laadukkaampia kuin halvemmat versiot. Tämä pistää ainakin minut sekaisin.

Markkinoinnin keinoihin kuuluu henkilökohtainen myyntityö, jossa yrityksen tai tuotteen esittelijä esittelee ja tuo esiin yrityksen tai tuotteen hyviä puolia ja ominaisuuksia yrittäen lisätä hyvää imagoa ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Itse vierastan kyseistä lähestymistapaa, mutta miellän sen kuitenkin joissakin tapauksissa aiheelliseksi ja mukavaksi.





Mainos, jossa on joku mukava musiikki tai lause, jää mieleeni. Sopivalla kuvalla tai äänellä höystettynä tällainen mainos kolahtaa enemmän. Esimerkiksi eräs automainos, jossa soi "Love is in the air"- klassikkokappale alkuperäisenä versiona keski-ikäisen pariskunnan autossa kallionkielekkeellä ja nuori pari kurvasi heidän viereensä soittimen soittaessa samaisesta musiikkikappaleesta modernimpaa versiota, oli minusta aivan ihana ja se vaikutti minuun niin, että minun piti etsiä kyseinen kappale vanhoista cd-levyistä ja kuunnella se. Toisena esimerkkinä Valion piimämainos 90-luvulta, jossa oli mukava rallatus "tahdon tosimiehen varrelleni, miehen riskin rinnalleni, rakastajan vatsalleni - piimä!", joka oli omaperäinen ja hauska, ja näin ollen vaikutti minuun niinkin paljon, että muistan kyseisen mainoksen vielä monen vuodenkin jälkeen ja näen mainoksen päässäni ikäänkuin elokuvana.

Mainos, jossa ollaan teennäisiä ja turhan iloisia pistävät sappiveteni kiehumaan ja pääni huutamaan tuskasta. Tunnistaako kukaan: "Hei, äiti! Kuis sun päivä meni? Töissä oli kiire ja söin vähän huonosti ja nyt turvottaa (näyttää kädellä vatsaansa). Niin käy joskus. Mut kokeiles tätä! Et arvaa mitä kaikkee mä oon kokeillu, mut mua Activia auttaa!" ja lopussa naamat kuin hangon keksit. Myös typerät tunnuslauseet ja -laulut ovat ärsyttäviä ja päähän jääviä (mikä on niiden tarkoituskin, jäädä ihmisten muistiin, mutta itse en asioi liikkeessä, jonka mainos on mielestäni epämiellyttävä), esimerkiksi radiosta tunnin välein tuleva apteekkimainos "vanha mutta nopea, kaunis muttei kopea!". Mainoksen tehokkuutta ei lisää se, että tunnuslauseen huudahtaa yhteen ääneen kymmenen vahvan huudon omaavaa miestä.

Mainoksia tulee nähtyä päivittäin mm. televisiosta ja katukuvasta. Ei ole paikkaa, missä ei törmäisi markkinointiin. Edes yleisessä vessassa ei voi välttyä mainonnalta.

Markkinoinnin keinoja on monia, ei pelkästään mainoksia ympärillämme, mutta ne näkyvät elämässämme eniten.